Parta poikki, silmä puhki

"Joulu on taas joulu on taas, nyt sitä saa nyt sitä saa!!!"

Lipeäkalaa ja joulukinkkua syyskuussa, joulukalentereita lokakuussa, koristeita marraskuussa....saa mut voimaan pahoin!!

Taas se alkaa hyvät ihmiset. Kaupallistetun joulun hömpötykset. Aina on tuntunut siltä että siitä yritetään repiä tuohta irti mahdollisimman paljon, mutta en ole ennen nähnyt joulutonttuja kaupassa lokakuun lopussa. Kuinka paljon aikaisemmin sitä voi alkaa huohottamaan?? Asennetaan saman tien Pukin rekeen pyörät ja turbiinit niin pääsee Petterikin levähtämään kun nykyään Pukki tekee lähtöä jo kesäkuussa!!

Tsiisus Chrysler sentään. 

...kinkusta en silti luovu, prkl. 

Lojaalisuus

Ok, myönnettäköön että blogin tarkoitus on käsitellä kepeitä, ehkä huvittavia mutta ainakin itseäni ärsyttäviä asioita. Mutta henkilökohtaisesta vuodattamisen tarpeesta johtuen, haluan käsitellä tätä aihetta.

Aloitetaan lojaalisuuden määritelmästä:

Lojaali (ransk. loyal< lat. legalis = lakiin nojautuva), lakia noudattava, lainkuuliainen; luotettava, uskollinen, rehellinen. Vastakohta: illojaali. Lojaalisuus: lojaliteetti, lainkuuliaisuus, luotettavuus, uskollisuus.

Itse painotan tuota uskollisuutta. Ja uskollisuudella en tarkoita koiran uskollisuutta, vaan ehdotonta jonkin asian tai ihmisen rinnalla pysymistä tilanteessa jossa sitä tarvitaan. Ja uskollisuus on aina tietoinen päätös, mutta uskon että se on myös jotain mikä kumpuaa yksilön velvollisuuden tunteesta tai milloin mistäkin yksilöstä riippuen.

Ajatuksena siis hyvä asia kyseessä, mutta käytännössä vaikea asia toteuttaa. Vähän niinkuin kommunismi. 

Missä lojaalisuus siis epäonnistuu?

Elokuvamainen ja naiivi ajattelu johtaa nopeasti siihen harhaluuloon että lojaalisuus synnyttää lojaalisuutta. Tai hyvästä kumpuaa hyvää. Mutta lähtökohtaisesti tämä on väärä ajattelutapa sillä lojaalisuus ei edellytä vastareaktiota. Se on siis kuin lahjan antaisi. Mutta entä jos lahjan saaja ei arvosta lahjaa pätkääkään? Tälle ilmiölle on ainakin englannin kielessä nimitys: "misplaced loyalty". Eli vähän niinkuin "pieleen asetettu lojaalisuus". Vastareaktio voi olla välinpitämätön tai jopa negatiivinen. Itse olen törmännyt tähän ilmiöön enemmän kuin oikeaan paikkaan asetettuun lojaalisuuteen. 

Lojaalisuus ei tunnu minun elämässäni hetkauttavan ketään tai mitään mihinkään suuntaan, eli kysymys kuuluu: kenelle kannattaa olla uskollinen? Vastaus on selkeä: itselle. Vain sinä voit arvostaa omaa lojaalisuuttasi tarpeeksi kun olet uskollinen omalle itsellesi kaikessa mitä teet. Vieläkö haluat uskoa jonkun huomaavan uskollisuutesi ja tunnustavan sen? Olet siis yhtä typerä kuin minä. Lojaalisuus on mahdoton yhtälö jos asetat sen muualle. Lojaalisuus on epäonnistunut aate. Lojaalisuus on hitonmoinen vitsi.